Palasin tänään kesälaitumilta toimistolle varsin hyvissä merkeissä. Työkavereita oli mukava nähdä ja pääsin jatkamaan parin mukavan projektin parissa.
Paluuta helpotti merkittävästi iloinen jälleennäkeminen rakkaan kanaystäväni kanssa. Kanamuki on ollut tarkasti varjeltu luottokuppini jo kolmessa työpaikassa. Jos joku lainaisi sitä luvatta, pyörtyisin varmaan silkasta huolesta. Vasenkätisenä ihastelen useimmiten kanan takapuolta, mutta mikäs siinä, onhan sillä varsin näyttävä pyrstö!
Töissä viihtyminen on joskus pienistä asioista kiinni. Minulle tärkeintä on kanamuki.
Yleistä höpötystä0 Comments
